Mielenterveyskuntoutus käsitteenä mielletään useasti
ainoastaan mielenterveyden häiriöistä kärsivän ihmisen kuntoutumiseen ja ”parantumiseen”.
Todellisuudessa siinä ympärillä tapahtuu paljon muutakin. Läheisen sairastuminen
on kriisi myös perheelle ja muille läheisille. Useasti se voikin olla
nimenomaan perheenjäsen tai muu läheinen, joka sairastumisen huomaa. Mielenterveysongelmista
puhuminen saattaa olla hyvinkin vaikeaa, varsinkin jos kyseessä on lähipiiriin
kuuluva, itselle tärkeä ihminen. Vielä vaikeampaa asioista puhumisesta tekee
se, jos tämä kyseinen ihminen ei tiedosta olevansa avuntarpeessa tai tietämyksestään
huolimatta ei suostu ottamaan apua vastaan.
Mikä merkitys
läheisillä on kuntoutujan arjessa?
Tukeminen ja toivon ylläpitäminen ovat läheisten tärkeitä
tehtäviä. Läheisen tulisi toimia kuuntelijana
ja ennen kaikkea ymmärryksen antajana. Läheisten
suvaitsevaisuus ja heidän luoma turvaverkko ovat avainasemassa
kuntoutumisprosessissa.
Läheisten ja omaisten osallistaminen kuntoutustyöhön on
tärkeää ja kaikkien kannalta myös erittäin kannattavaa. Monille kuntoutujille
läheisten tuki on merkityksellistä kuntoutusprosessin kannalta. Läheiset ovat
oman perheensä asiantuntijoita ja he tuovat ammattihenkilöille erilaista
näkemystä muun muassa kuntoutujasta ja tämän omista näkemyksistä. Samalla läheiset saavat
paremman käsityksen kuntoutujan tilanteesta ja kuntoutuksesta. Kaikki siis voittavat,
mikäli läheisiä otetaan mahdollisimman paljon mukaan kuntoutusprosessiin. Osallistamisen
tukimuotoja voi olla esimerkiksi pari- tai perheterapia.
Mikä sitten auttaa läheisiä
jaksamaan?
Mielenterveyden häiriöistä kärsivien läheisillä on korkea
riski sairastua itsekin, esimerkiksi masennukseen. Läheisten on tärkeää muistaa
pitää huolta myös omasta jaksamisestaan.
Läheisille on onneksi olemassa erilaisia tukimuotoja, jotka
auttavat jaksamaan. Kettutyttö kirjoitti aikasemmassa postauksessaan vertaistuen
merkityksestä – myös läheiset tarvitsevat sitä. Mielenterveyskuntoutujien
läheisille suunnattujen ryhmien ansiosta läheiset pystyvät keskustelemaan
elämäntilanteestaan samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa ja jakamaan
toisilleen vinkkejä arkeen ja siinä selviytymiseen. Läheisetkään eivät ole yksin ajatustensa kanssa.
Lisäksi sairaudesta lukeminen ja siihen perehtyminen auttaa ymmärtämään kuntoutujaa ja kuntoutusprosessia sekä sitä kautta jaksamaan omassa arjessa
paremmin. Läheiset kaipaavat asiallista ja selkeää tietoa sairaudesta,
ennusteesta, hoito- ja kuntoutusvaihtoehdoista sekä kuntoutumisen
mahdollisuuksista. Tässä tapauksessa voitaisiin siis sanoa, että tieto ei
välttämättä lisääkään tuskaa.
Alla oleva Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n teettämä video kertoo hienosti siitä, millaisia ajatuksia läheisen mielessä voi muun muassa pyöriä. Videolla mainittu omaisneuvonta on myös yksi vaihtoehto läheisten tukemiseen.
Alla oleva Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n teettämä video kertoo hienosti siitä, millaisia ajatuksia läheisen mielessä voi muun muassa pyöriä. Videolla mainittu omaisneuvonta on myös yksi vaihtoehto läheisten tukemiseen.
Ennakkoluulot, hylkäämisen pelko ja häpeä
Edellä kuvailemani avoimuus ja suvaitsevaisuus ovat tietysti
ideaaleja läheisten reaktioita, mutta aina ei kuitenkaan asiat ole näin hyvin. Joskus
läheisen voi olla vaikea hyväksyä sairastuminen ja sen tuomat muutokset.
Tiedon puute ja leimatuksi tulemisen pelko voivat olla syitä läheisten
ei-toivottuihin reaktioihin. Sairauden kieltäminen ja siitä vaikeneminen ei
kuitenkaan auta itse kuntoutujaa eikä myöskään läheisiä eteenpäin.
Jos suhde esimerkiksi omaan perheeseen ei ole kovin
läheinen, voi sairaudesta kertominen olla erittäin vaikeaa, koska tiedossa on,
ettei sitä välttämättä tulla ottamaan vastaan avoimesti.
Viimeinen asia mitä kuntoutuja tarvitsee taistellessaan mielenterveysongelmien kanssa, on tuomituksi tuleminen, sairauden vähättelyn tunne tai kokemus/pelko hylätyksi tulemisesta!
Ajatuksien lähteitä:
http://mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/apua-mielenterveyden-ongelmiin/huoli-l%C3%A4heisest%C3%A4
Koskisuu, J. 2004. Eri teitä perille: Mitä
mielenterveyskuntoutus on?. Edita Prima: Helsinki.
http://www.alvi.fi/documents/laheisten_merkitys.pdf
http://yle.fi/uutiset/3-5435758
https://www.youtube.com/watch?v=M4AdTrfHvGg
http://www.alvi.fi/documents/laheisten_merkitys.pdf
http://yle.fi/uutiset/3-5435758
https://www.youtube.com/watch?v=M4AdTrfHvGg
Erittäin hyvä postaus! Läheisten tuki on eittämättä äärimmäisen tärkeässä asemassa, ja juurikin se hyväksymisen tunne, että on ihan ok tuntea itsensä voimattomaksi ja masentuneeksi. Voin vain kuvitella miten suuren esteen kuntoutumiselle asettaakaan se, jos läheiset eivät ole lainkaan tukemassa tai jopa hylkäävät kuntoutujan. Mielenterveyden kanssa taisteleva ihminen tarvitsee kaiken mahdollisen tuen ympäriltään silloin, kun ei itse jaksa kantaa painavaa taakkaa.
VastaaPoistaMieltäni jäi askarruttamaan se, että onko sitä pystytty mitenkään tutkimaan, että miten paljon läheisten tuki auttaa kuntoutumisprosessissa? Entä he, joilla ei ole läheisiä tai joiden läheiset eivät ole apuna?
-Liesivahti, blogista hyvinvointiteknologiatutuksi.blogspot.fi
Kiitos kommentistasi Liesivahti, olen kanssasi samaa mieltä! Tutkimuksia on tehty ja monet kuntoutujat kokivat läheisten tuen erittäin merkittävänä osana kuntoutusprosessia. Uskon kuitenkin, että on vaikea tuoda esille todellisia vaikutuksia läheisten tuesta, koska ihmiset käsittelevät asioita niin eri tavalla ja jokaiselle läheisten tuen merkitys on yksilöllinen. Ilman läheisten tukea kuntoutuminen on varmasti rankempaa ja mahdollisesti hitaampaa, mutta ei varmastikkaan mahdotonta.
PoistaHieno teksti ja olennainen näkökulma. Läheisten jaksaminen on myös tärkeää ja tulee huomioida sekä kuntoutujan että heidän oman hyvinvointinsa varmistamiseksi!
VastaaPoista-Lystikäs/Ain laulain työtäs tee